Tapahtumarikkaat 3 kk

Nyt on ollu sellasta touhua nää viimeset kolme kuukautta että ei oo iteläkää oikee pää pysyny kaikissa käänteissä mukana. Mää taisin kirjotella viimeks maaliskuussa jotai näyttelyjuttuja. Rados täytti maaliskuussa 4 vuotta. Huhtikuussa Ritva piti lopettaa ku sitä alko vanhuus vaivaamaan niin paljon et mää aattelin et sen on aika lähtee. Sit Radoksen kans käytiin Toukokuun alussa taas näyttelyssä. Se sai 98/100 pistettä. Se sai palkinnon pikkukohista ja se tuli toiseks. Jaksan edelleen hämmästellä tota Radoksen viimeaikasta näyttelymenestystä. Sit tuli maanantai 26.5 ja tapahtu kauheita. Sillon aamulla mää siinä unenpöpperössä kuuntelin et Rosvo ääntelee jotenki oudosti mut mää vaa aattelin et ne Radoksen kans jotai rähisee. Sit iltapäivällä mää tulin töistä ja huomasin et Rosvolla ei todellakaan oo kaikki hyvin. Se vaa valitti ja kilju ja rääky niinku sillä olis joku tosi paljon kippeenä. Ei siinä auttanu muu ku lähtee elläinten päivystykseen. Se lääkäri tutki Rosvon ja paikallisti Rosvon kipualueen lantioon. Se kysy multa et onks mahollista et se olis satuttanu ittensä jossai. Mää siihen vaa totesin et en oo huomannu mut hyvin mahollista ku ne kaverinsa kans aika paljon riehuu. Sit Rosvolle pistettiin opiaattia ja jotai tulehuskipulääkettä ja se sai myös mukkaan tulehuskipulääkettä. Se lääkäri sano et jos ne lääkkeet ei ala auttaan et jos se vielä yölläki huutaa ni sit kannattaa varata lopetusaika. No ei se sitte auttanu. Mää sen yhen yön kuuntelin sitä Rosvon kiljumista ja annoin sit sen tulehuskipulääkkeen vielä aikasemmin mitä piti ja huuto vaa jatku eli ne lääkkeet ei auttanu yhtään. Ei siinä sit auttanu muu ku soittaa aamulla eläinlääkäriin ja varata lopetusaika. Rosvo sit lopetettiin 27.5. Siitä asti mää ja Rados ollaan yritetty opetella elämään ilman Rosvoa. Rosvo oli kuitenki niin erikoinen persoona ja mulle ihan erityisen tärkee marsu ni on ollu kyllä itellä vaikeeta. Sit ollu surullista kattoo yksinäistä Radosta. Se sai tällä viikolla kaverin. Se on tyttömarsu ja se on lainassa Radoksen kasvattajalta ku se haluaa käyttää Radosta kasvatukseen ku Radoksella on nii hieno väri. Ollaan me puhuttu aiheesta jo aiemmin et ei todellakaa ollu mikkää hetken mielijohde. Nyt sitte jännätään et tulleeko tolle tytölle kiima parin viikon päästä. Jos ei tuu ni se todennäkösesti oottaa poikasia sitte. Se tyttömarsu lähtee takas sen kasvattajalle tossa muutaman viikon päästä ku mää lähen reissuun. Loppukesästä olis todennäkösesti tulossa Radokselle toinen tyttökaveri lainaan ku olis tarkotus et se jäis sitte tänne synnyttään maholliset poikaset ja mää saisin hoitaa ne mut siitä sitte varmaa enemmän ku se on ajankohtasta. Tän hetken tilanne on se et mulla on neljä hiirtä Eira 11 v 07 kk, Guiro kohta 1 v, Hiili ja Arpa 7 kk. Nii ja Marjatta on kans vielä hengissä. Se on 1 v 10 kk. Se on oma äkänen ittensä edelleen. En tiiä millon taas kirjotan mut pitäs ihan oikeesti useemmin kirjotella et ei tarvis tehä näin pitkiä tekstejä.