Rosvo mökillä

Viik viik! Mää oon Rosvo ja mää oon kolme vuotta. Toi mun omistaja sano et mää saan nyt kirjottaa jotai tänne sen blogiin. Mää oon siis marsu jos joku ei sitä vielä tienny ja mulla on kuulemma iso ego mitä ikinä tarkottaakaa. Me ollaa nyt mökillä. Mää en tiiä mikä täällä on nii hauskaa. Mulla ja Radoksella on ainaki tylsää. Meillä on täällä pienempi kämppä ja täällä on joskus kylmä. Nyt on hassu tilanne ku täällä ei oo sellane iso karvanen örkki. Noi ihmiset on sanonu et se on koira. Se saa aina kulkee vapaana täälä mökissä. Mää haluaisin kans. Mää kysyin kerran meijän omistajalta et miks mää ja Rados ei saaha ikinä kulkee vapaana ja olla ihmisten kans mut meijän omistaja sano et me ei siks saaha olla vappaana ku me ei osata olla pissaamatta ja kakkaamatta lattialle. Sit se vielä sano et meistä ei oikee tykätä. Se oli tosi kova kolaus mun itsetunnolle. Mää oon mielestäni paljo kivempi ku se koira. On täällä mökillä joskus iha hauskaa. Joskus me saahaa ylimääräsiä herkkuja mut tosi harvon me saahaa mitää. Joskus jotku muut ihmiset ku meijän omistaja ottaa meitä syllii. Mää yritän aina ettiä mun omistajan ku mää en oo varma et onko se hyvä homma et noi random ihmiset pittää mua sylissä jos kerta muut ihmiset ku mun omistaja ei tykkää musta. Meijän omistaja on sanonu et kyllä muut saa pitää meitä sylissä ku ne jotka haluu ottaa meijät sylliin tykkää meistä. Mää en yhtää ymmärrä miks noi ihmiset viihtyy täälä mökillä nii hyvin mut nyt mää kerron mitä ne tekee täälä. Ne tekee tosi outoja asioita. Ne mennee ulos ja sit alkaa kuuluun sellane muriseva ääni ja sit se mennee pois ja ne ihmiset katoo johonki. Sit ne tullee takas jonku ajan päästä ja se muriseva ääni tullee takas ja mennee taas pois. Sit ne ihmiset tullee sisälle ja haisee pahalle. Mää kysyin meijän omistajalta et mikä homma ni se sano et se muriseva ääni tullee moottorikelkasta talvella ja kesällä mönkkäristä. Ne kuulemma ajaa niillä. Mää en kyl tajuu ku ne ei kuulosta yhtää autolta ja autoa ajetaan. En tajuu. Ei mun onneks tarvi tajuta. Mää oon vaa marsu ni mun ei tarvi huolehtii mistää ku ei ne murisijat kuulemma syö meitä.

Nyt on menny jonku aikaa. Mulla jäi tää teksti kesken sielä mökillä mut siinä kävi nii et omistajalla meni hermo ku mää kirjotin sen mielestä liian hittaasti ni se sano et mää saan joskus myöhemmi jatkaa tätä ja sit se vielä kehtas haukkuu mua rähmäkäpäläks! Me ollaa nyt täälä kotona. Meijän perus päivä on sellane et me saahaa aamulla ruokaa ja meijän omistaja lähtee johonki ja kestää kauan et se tullee takas. Me Radoksen kans rellestettään täälä sen aikaa. Sit ku omistaja tullee kottii ni mää alan kiljuu ihan täpöö ku mää haluan herkkuja ja rapsutuksia ja tekemistä. Mulla on oma piano. Sitä on hauska soittaa ku saa herkkuja. Omistaja käski sanoo et musta on videoita meijän ig:sä missä mää soitan sillä pianolla. Rados on nössö. Se pelkää kaikkee kuten imuria. Mää oon sanonu monesti et ei se imuri syö sitä mut ei se usko. Omistaja on sanonu et mää oon mustis. Mää en kuulemma sais kiusata Radosta sillon ku omistaja antaa sille huomioo. Mun mielestä mää saan. Omistajan kans vietetty aika on mun mielestä mun yksinoikeus mut omistaja sano et ei oo. Mut nyt mää en keksi mitä mää vielä kirjottasin ni mää luovutan tän tekstin mun omistajalle oikoluettavaks. Toivottavasti se ei sensuroi tätä yhtää. Nyt mää meen kiusaan Radosta ja alan vaatiin omistajalta herkkuja. Viik viik viiik!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Aika kulluu nopiaa

Raija, Ritva ja Raila

En olis ikinä uskonu