Mun haave toteutu

Mää tein muutama vuosi sitte tänne semmosen postauksen missä mää kerroin mun ja elukoitten päivästä. Nyt mää teen uuen semmosen. Ennen ku mää ä kerron mun ja elukoitten päivästä ni mää kerron miten marsuilla meni näyttelyissä eilen. Molemmat oli siis lemmikkiluokassa ja kumpikaa ei voittanu sitä. Rosvo sai 94/100 pistettä ja Rados sai 93,5/100 pistettä. Rosvo sai jonku palkinnon ku se anto tuomarille nii paljon pusuja ja Rados sai palkinon hyvästä kropasta. Mutta nyt siihen päivään.

Klo 7.25

Mää herrään siihen ku mulla soi herätys ja sain melekee sydärin.  Iha oikiasti, maanantait ja aamut sais lailla kieltää ku ne on nii hirveitä. Mut nyt mää nousen ja meen peseen naaman ja hampaat.


 

Klo 7.50

Sairas kiire. Nyt meen rasvaan marsujen tassut ja annan niille heinää ja pellettiä.

Klo 8.34

Marsut sai rasvaa tassuihin ja ruokaa naamariin. Mulla oli siis kauhee kiire mää hotkasin aamupallaa. Rupesin pakkaan työreppua, en löytäny työpaitaa ja meinasin unohtaa evväät. Mun piti lähtee töihin 8.15 eli nyt mää oon täälä.

Klo 17.08

Töistä selevitty kotia. Kävin kaupassa ja kohta syön jotai. Marsut syö ja juo nytten ja pikkuelukat nukkuu. 

Klo 18.47

Me lähetään kohta hakemaan sitä mustaa hiirtä mulle. Hain just totutusboksin varastosta ja laitan siihe purut kohta. Marsut jotai riehuu tuolla ja pikkuelukat riehuu vieläki.

Klo 19.03

Hiiret heräs. Totutusboksi valmis ja kohta äiti tullee hakkeen mut ni haetaa se hiiri.

Klo 20.30

Tultii hiirenhakureissulta ja marsut halus heti paikalla tuoreita ja mää annoin tän kerran periks ja annoin niille tuoreet. Hiiret laitettu boksii ja tuola ne touhuilee nytte. 

Klo 21.01

Hiiret touhuilee boksissa. Marjatta päätti et se ei haluu tulla näytille ni mun piti kääntää sen terra ympäri et mää löyän sen ryökäleen hamsterin. Mut ihan oikiasti, mää oon nii ilonen ku mää oon halunnu kauan mustan hiiren ja mää nyt vihdoin sain sen. Tämmöne oli meijän päivä tänää. Mää lähen nyt iltahommiin öitä!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Aika kulluu nopiaa

Raija, Ritva ja Raila

En olis ikinä uskonu