En olis ikinä uskonu

 Mää selasin näitä mun blogin vanhoja tekstejä ja kauhuissani luin muutamaa tekstiä ku siellä kerrottiin mun elämästä. Ei onneks mitää hirveen yksityiskohtasta mutta kuitenki. Fakta on se et sillon mulla ei ollu ku kaks marsua ja mää niitten kans elelin mutta nyt ku mulla on kaikkia eri elukoita ni sitä kirjotettavaa on tullu. Tai sanotaanko näi et mua on purru ideakärpänen. Määhän siis ilmeisesti nään et kuinka moni lukkee mun tekstejä mutta mää en nää et ketkä lukee. Mua kyllä kiinnostas tietää et ketkä lukkee tätä blogia mutta toisaalta on hyvä et mää en tiiä ni mun ei tarvi hävetä mun kieroutunutta huumoria eikä mun suorasanaisuutta.

Nyt mennää siihen asiaan mitä mää tulin tänne kirjottaan. Mulla on nyt se nataleitten ja kesyhiiren totutus menossa ja tänää mää teen ratkasevan siirron tai ainaki mää luulen et se on ratkaseva siirto. Jyrki on ollu mulla kaks viikkoo ja siitä asti mää oon pitäny niitten terrassa väliverkkoo ja natalit on aina toisella puolella ja Jyrki toisella. Sit mää oon jokapäivä vaihtanu niitten puolia. Tänää mää otan sen verkon pois ja katotaa miten käy.


Mairen, Tuiren ja Jyrkin yhteiselo on sujunu toistaseks ihan hyvin. Ne on ollu ilman sitä verkkoo nyt pari viikkoo.  En olis ikinä uskonu et tää menis näin hyvin. Vaikka mulla meni tää totutus näin hyvin ni aina se ei mee niin. Mää kuitenki uskon et jos tarpeeks kauan pitää sitä verkkoo ni on paremmat mahollisuudet onnistuu. Ei mulla varmaa tästä aiheesta muuta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Aika kulluu nopiaa

Raija, Ritva ja Raila