Hyrrän ja räkänaamojen sota

 Minä eli kuningas Hyrrä hurjapää olin tänään sodassa ihmisiä vastaan. Ihmiset alotti sodan ja se kesti kaks tuntia ja mää hävisin sen. Se oli valtavan nöyryyttävää minulle, joka olen maailman mahtavin ja voittamaton hurjapää. Myönnän, että mulla on valtava ego. Mulla on niin iso ego, että se ei mahu mun pieneen läskiin kroppaan. Ne ryökäleen räkänokka ihmiset piti musta kiinni ja mun piti tapella kauheesti. Mää olin yhessä vaiheessa varma et mää voitin ku ne päästi mut aitaukseen riehuun. Sit ne räkänaamat otti mut kiinni ja leikkas kynnet. Ihmiset voitti tän erän mut ne saa vielä kärsii. Pelätkää kauheesti räkänaamat. Kuningas Hyrrä hurjapäätä ei toista kertaa voiteta!

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Aika kulluu nopiaa

Musta tuntuu siltä et aina ku mää kirjotan tänne ni mulle on tulossa uusia elukoita. Mut siihen on vaa yks ratkasu. Mun pittää alakaa kirjottelemaan usseemmin tänne ni ei tuntuis siltä. Mää oon pitkään haaveillu siitä et mää saisin mustan hiiren ja nyt mää saan ihan lähiaikoina sellaisen. Se on tyttöhiiri eli totuttamishommia tiedossa.  Elukoilla menee hyvin. Kaikki on ollu terveitä ja ollaa vaa perus arkee eletty niitten kans. Marsut mennee huomenna näyttelyy. Mää järkytyin vähä ku mää ilmotin marsuja sinne ku mää tajusin et Rosvo mennee jo veteraaniluokkaan. Aika kulluu ihan liian nopiaa. Rosvo täytti marraskuussa kolome ja Rados täyttää maaliskuussa kolome.  Vaikka noi mun pikkuelukat on vielä nuoria. Marjatta on nyt viis kuukautta ja Raija, Ritva ja Raila on kohta neljä kuukautta mut ku aika mennee nii nopiaa ni kohta mulla on semmosia vanhoja mummoja noi pikkuelukat. 
Lue lisää

Raija, Ritva ja Raila

Ei oo tullu taas kirjotettuu mittää. Nii siinä sitte kävi et Murre, Ryyni, Turre ja Musti ei selvinny siitä hengitystietulehuksesta. Ne piti sit lopettaa. Mulla kerkes viikon olla paljon hiiriä ku se Jyrkin lapsenlapsi ja sen pari kaverii tuli meille. Niitten nimet on Raija, Ritva ja Raila. Raija on se Jyrkin lapsenlapsi. Marjatalla on puruallergia. Se ei kestä edes mörttiröpöä ku se alakaa tuhisemmaan. Nyt se käyttää semmosta paperikuiviketta eikä tuhise. Marsuilla mennee hyvin. Ne mennee ehkä helmikuussa näyttelyyn. 
Lue lisää

En olis ikinä uskonu

 Mää selasin näitä mun blogin vanhoja tekstejä ja kauhuissani luin muutamaa tekstiä ku siellä kerrottiin mun elämästä. Ei onneks mitää hirveen yksityiskohtasta mutta kuitenki. Fakta on se et sillon mulla ei ollu ku kaks marsua ja mää niitten kans elelin mutta nyt ku mulla on kaikkia eri elukoita ni sitä kirjotettavaa on tullu. Tai sanotaanko näi et mua on purru ideakärpänen. Määhän siis ilmeisesti nään et kuinka moni lukkee mun tekstejä mutta mää en nää et ketkä lukee. Mua kyllä kiinnostas tietää et ketkä lukkee tätä blogia mutta toisaalta on hyvä et mää en tiiä ni mun ei tarvi hävetä mun kieroutunutta huumoria eikä mun suorasanaisuutta. Nyt mennää siihen asiaan mitä mää tulin tänne kirjottaan. Mulla on nyt se nataleitten ja kesyhiiren totutus menossa ja tänää mää teen ratkasevan siirron tai ainaki mää luulen et se on ratkaseva siirto. Jyrki on ollu mulla kaks viikkoo ja siitä asti mää oon pitäny niitten terrassa väliverkkoo ja natalit on aina toisella puolella ja Jyrki toisella. Sit m
Lue lisää