Elämä ei oo ruusuilla tanssimista

 Mää oon yrittäny pitää tän blogin sellasena positiivisena ja ilosena mutta koska tää blogi kertoo elukoitten arjesta ja arki ei oo ruusuilla tanssimista joten... 

Eilen tuli ekan kerran käytyä sellasessa paikassa kuin eläinten päivystys. Ihmisten päivystys on mulle liianki tuttu mutta eläinten päivystys oli mulle uus kokemus. Mää huomasin eilen että Rosvon hengitys vinku ja se aivasteli ja sen nenästä valu räkää.Me lähettiin käymää sielä päivystyksessä. Se elläinlääkäri sano et Rosvolla on joku hengitystietulehus. Nyt se saa kipulääkettä ja antibiottia. Onneks Rosvon yleiskunto on sillai hyvä mut marsu kyl viimesee asti piilottelee sen oireita eli mää en voi tietää et kuin kipee se oikeesti on. Mua ahistaa ihan hirveesti tää tilanne. Mulla on liian tuoreessa muistissa Pellen sairastelu ja tukiruokinta ni mää vaan toivon et Rosvo ei saa mitää ripulia niistä lääkkeistä. Mää toivon niin paljon et Rosvo paranee. Siitä.on kerenny tulla sen pienen elämänsä aikana mulle tärkee ja mää toivon myös Diudin takia et Rosvo paranee. Rosvo on muuten karanteenissa ku se lääkäri sano et se ei oo varma voiko Diudille tulla sama tauti. Onneks noilla on kakskerroksinen häkki ni oli helppo sulkee toinen alas ja toinen ylös. Pitäkää kaikki jotka luette tätä blogia peukkuja Rosvolle et se paranis.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Raija, Ritva ja Raila

Ei oo tullu taas kirjotettuu mittää. Nii siinä sitte kävi et Murre, Ryyni, Turre ja Musti ei selvinny siitä hengitystietulehuksesta. Ne piti sit lopettaa. Mulla kerkes viikon olla paljon hiiriä ku se Jyrkin lapsenlapsi ja sen pari kaverii tuli meille. Niitten nimet on Raija, Ritva ja Raila. Raija on se Jyrkin lapsenlapsi. Marjatalla on puruallergia. Se ei kestä edes mörttiröpöä ku se alakaa tuhisemmaan. Nyt se käyttää semmosta paperikuiviketta eikä tuhise. Marsuilla mennee hyvin. Ne mennee ehkä helmikuussa näyttelyyn. 
Lue lisää

Aika kulluu nopiaa

Musta tuntuu siltä et aina ku mää kirjotan tänne ni mulle on tulossa uusia elukoita. Mut siihen on vaa yks ratkasu. Mun pittää alakaa kirjottelemaan usseemmin tänne ni ei tuntuis siltä. Mää oon pitkään haaveillu siitä et mää saisin mustan hiiren ja nyt mää saan ihan lähiaikoina sellaisen. Se on tyttöhiiri eli totuttamishommia tiedossa.  Elukoilla menee hyvin. Kaikki on ollu terveitä ja ollaa vaa perus arkee eletty niitten kans. Marsut mennee huomenna näyttelyy. Mää järkytyin vähä ku mää ilmotin marsuja sinne ku mää tajusin et Rosvo mennee jo veteraaniluokkaan. Aika kulluu ihan liian nopiaa. Rosvo täytti marraskuussa kolome ja Rados täyttää maaliskuussa kolome.  Vaikka noi mun pikkuelukat on vielä nuoria. Marjatta on nyt viis kuukautta ja Raija, Ritva ja Raila on kohta neljä kuukautta mut ku aika mennee nii nopiaa ni kohta mulla on semmosia vanhoja mummoja noi pikkuelukat. 
Lue lisää

En olis ikinä uskonu

 Mää selasin näitä mun blogin vanhoja tekstejä ja kauhuissani luin muutamaa tekstiä ku siellä kerrottiin mun elämästä. Ei onneks mitää hirveen yksityiskohtasta mutta kuitenki. Fakta on se et sillon mulla ei ollu ku kaks marsua ja mää niitten kans elelin mutta nyt ku mulla on kaikkia eri elukoita ni sitä kirjotettavaa on tullu. Tai sanotaanko näi et mua on purru ideakärpänen. Määhän siis ilmeisesti nään et kuinka moni lukkee mun tekstejä mutta mää en nää et ketkä lukee. Mua kyllä kiinnostas tietää et ketkä lukkee tätä blogia mutta toisaalta on hyvä et mää en tiiä ni mun ei tarvi hävetä mun kieroutunutta huumoria eikä mun suorasanaisuutta. Nyt mennää siihen asiaan mitä mää tulin tänne kirjottaan. Mulla on nyt se nataleitten ja kesyhiiren totutus menossa ja tänää mää teen ratkasevan siirron tai ainaki mää luulen et se on ratkaseva siirto. Jyrki on ollu mulla kaks viikkoo ja siitä asti mää oon pitäny niitten terrassa väliverkkoo ja natalit on aina toisella puolella ja Jyrki toisella. Sit m
Lue lisää