Pelle 8.9.2017-9.12.2020

 Nousin päälle iltatähden avaruuteen kulkemaan. Anteeks anna, että lähden luokses jää muistoni asumaan.

Mää olin ollu jo kauan tosi kipee. Mää en halunnu syyä mittää. Toi mun omistaja käytti mua lääkärissä. Ne käski mun alkaa syömään mutta mää en pystyny. Mun omistaja syötti mulle sellasta puuroa tosi kauan. Se joskus yölläki heräs mua syöttään. Se mua viikon syötti. Se joutu pesemään mua monesti ku mulla oli ripuli. Mulla oli taas varattu lääkäriaika. Se mun omistaja päätti pestä mut ennen sitä lääkäriä. Sit ku se oli pessy mut ni me istuttiin kauan lattialla. Se omistaja sano mulle että mää saan kyllä lähtee jos mää haluun mut mää en vielä halunnu.

Mää kuulen puhetta. Mun omistajan ääni kuulostaa siltä että se kuuluis puhelimesta. Sitten mää tajuan et mun omistaja ei tullukkaa mun kans lääkäriin vaan se jäi autoon. Se ei kuulemma saanu tulla sinne ku sillä oli flunssa. Sitten mää oon takas autossa. Omistaja ottaa mut sylliin. Se sano et se rakastaa mua ja et se hommaa Diudille kaverin. Mää uskon sen. Sit mää menin takas lääkäriin ja se lääkäri nukuttaa mut ikiuneen.

Avaruuden tähtihaasta tassullani vilkutan ikiunen ihmemaasta viestin kerron rauhaisan. Hyvästi rakas pikkunen Pelle. Diudin kans me jäätiin sua kaipaamaan ja Diudilla on se uus kaveri niin ku mää lupasin. Rosvo sen nimi on sellanen pieni kirppu se on. Heippa nytten Pelle, terkkuja Hermannille kerro.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Raija, Ritva ja Raila

Ei oo tullu taas kirjotettuu mittää. Nii siinä sitte kävi et Murre, Ryyni, Turre ja Musti ei selvinny siitä hengitystietulehuksesta. Ne piti sit lopettaa. Mulla kerkes viikon olla paljon hiiriä ku se Jyrkin lapsenlapsi ja sen pari kaverii tuli meille. Niitten nimet on Raija, Ritva ja Raila. Raija on se Jyrkin lapsenlapsi. Marjatalla on puruallergia. Se ei kestä edes mörttiröpöä ku se alakaa tuhisemmaan. Nyt se käyttää semmosta paperikuiviketta eikä tuhise. Marsuilla mennee hyvin. Ne mennee ehkä helmikuussa näyttelyyn. 
Lue lisää

Aika kulluu nopiaa

Musta tuntuu siltä et aina ku mää kirjotan tänne ni mulle on tulossa uusia elukoita. Mut siihen on vaa yks ratkasu. Mun pittää alakaa kirjottelemaan usseemmin tänne ni ei tuntuis siltä. Mää oon pitkään haaveillu siitä et mää saisin mustan hiiren ja nyt mää saan ihan lähiaikoina sellaisen. Se on tyttöhiiri eli totuttamishommia tiedossa.  Elukoilla menee hyvin. Kaikki on ollu terveitä ja ollaa vaa perus arkee eletty niitten kans. Marsut mennee huomenna näyttelyy. Mää järkytyin vähä ku mää ilmotin marsuja sinne ku mää tajusin et Rosvo mennee jo veteraaniluokkaan. Aika kulluu ihan liian nopiaa. Rosvo täytti marraskuussa kolome ja Rados täyttää maaliskuussa kolome.  Vaikka noi mun pikkuelukat on vielä nuoria. Marjatta on nyt viis kuukautta ja Raija, Ritva ja Raila on kohta neljä kuukautta mut ku aika mennee nii nopiaa ni kohta mulla on semmosia vanhoja mummoja noi pikkuelukat. 
Lue lisää

En olis ikinä uskonu

 Mää selasin näitä mun blogin vanhoja tekstejä ja kauhuissani luin muutamaa tekstiä ku siellä kerrottiin mun elämästä. Ei onneks mitää hirveen yksityiskohtasta mutta kuitenki. Fakta on se et sillon mulla ei ollu ku kaks marsua ja mää niitten kans elelin mutta nyt ku mulla on kaikkia eri elukoita ni sitä kirjotettavaa on tullu. Tai sanotaanko näi et mua on purru ideakärpänen. Määhän siis ilmeisesti nään et kuinka moni lukkee mun tekstejä mutta mää en nää et ketkä lukee. Mua kyllä kiinnostas tietää et ketkä lukkee tätä blogia mutta toisaalta on hyvä et mää en tiiä ni mun ei tarvi hävetä mun kieroutunutta huumoria eikä mun suorasanaisuutta. Nyt mennää siihen asiaan mitä mää tulin tänne kirjottaan. Mulla on nyt se nataleitten ja kesyhiiren totutus menossa ja tänää mää teen ratkasevan siirron tai ainaki mää luulen et se on ratkaseva siirto. Jyrki on ollu mulla kaks viikkoo ja siitä asti mää oon pitäny niitten terrassa väliverkkoo ja natalit on aina toisella puolella ja Jyrki toisella. Sit m
Lue lisää